Whistleblower puhalsi yritysten toimintatavat uusiksi vai puhalsiko?
EU:n asettama Whistleblower-direktiivi teki epäiltyjen väärinkäytösten ilmoituskanavan pakolliseksi jo neljä vuotta sitten. Direktiivin tavoite oli ehkäistä petoksia ja korruptiota, parantaa rikkomuksista ilmoittavien henkilöiden suojaa ja kehittää vastuullista yrityskulttuuria. Kansallinen lainsäädäntö on ollut voimassa nyt vuosia ja velvoittaa vähintään 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Taitaa olla vuosi 2026 ja itseäni mietityttää, kuinka moni suomalainen yritys on toteuttanut direktiivin vaatimukset?
Whistleblower-direktiivi edellyttää aikamoista panostusta sisäisten prosessien ja toimintatapojen uudelleenarviointiin ja kehittämiseen. Eikä sen toteuttaminen ole läpihuutojuttu! Yritysten velvoite on luoda toimiva ja luottamuksellinen (turvallinen) ilmoituskanava, jonka suojelee ilmoittajaa sataprosenttisesti. Yritysten on kuvattava tarkasti, missä ja mistä voi ilmoittaa, kuka ilmoitusta käsittelee, miten sitä tutkitaan, mitä jatkotoimia ilmoituksesta seuraa ja kuinka siitä viestitään ja kenelle? Whistleblower-ilmoituskanavan luominen on mittava kehittämisprojekti, jossa lainsäädännön vaatimukset huomioidaan yritysten käytännöissä.
Täytyy myöntää, etten ole neljän menneen vuoden aikana törmännyt vielä yritykseen, jossa ilmoituskanavan merkitys olisi kunnolla sisäistetty. On epäselvyyttä siitä, mitä kanavassa ilmoitetaan ja kuinka ilmoituksia käsitellään? Prosessit ja vastuut on jätetty (kunnolla) määrittelemättä eikä henkilöstölle ole viestitty edes sitä, mistä kanava löytyy! Ei ihme, että kanava on yhtä mykkä kuin ihmiset.
Mitä kanavassa tulisi sitten ilmoittaa, jos se jostain Intranetin syövereistä löytyy? Yksinkertainen vastaus on, että kanavassa ilmoitettavat asiat ovat vakavia rikkomuksia kuten
lainvastainen toiminta - korruptio, lahjonta, petos, kavallus, rahanpesu tai kilpailulainsäädännön rikkominen,
taloudelliset väärinkäytökset - veronkierto, rahoituksen väärinkäyttö tai kirjanpidon manipulointi,
työturvallisuuteen tai ympäristöön liittyvät vakavat rikkomukset - työturvallisuusmääräysten tahallinen laiminlyönti tai ympäristölainsäädännön rikkominen,
tietosuoja ja kuluttajansuoja - vakavat GDPR-rikkomukset tai tuoteturvallisuuden laiminlyönti.
Seuraavaksi kannattaa miettiä, onko millään yrityksellä varaa olla vastaanottamatta näitä ilmoituksia?
Toki kanava on löytynyt muutamista tuntemistani yrityksistä, mutta sitä on käytetty työyhteisön konfliktien, henkilökohtaisten riitojen, johtamisen haasteiden, häiritsevän käytöksen tai työsuhteisiin liittyvien erimielisyyksien ilmoittamiseen. Olemme varmaan tässä vaiheessa juttua yksimielisiä siitä, ettei näitä asioita Whistleblower-kanavassa käsitellä, vaan ne kuuluvat normaaliin esihenkilötyöhön ja HR:n ja työsuojelun asialistalle.
Asiaa tuntevat peräänkuuluttivat neljä vuotta sitten kanavan merkitystä ja ilmoitusten käsittelyn luottamuksellisuutta. Sanomattakin on selvää, ettei päätös ilmoitusten päätymisestä yrityksen toimitusjohtajan tai HR:n sähköpostiin vastaa direktiivin vaatimuksia. Yritysten täytyy viimeistään nyt miettiä direktiivin edellyttämät prosessit ja viestiä henkilöstölle, missä kanava on, mitä sinne ilmoitetaan, kuka niitä käsittelee ja mikä on ilmoitusten käsittelyprosessi.
Lopuksi vielä muutama motivaattori toteutuneista Whistleblower-projekteista:
Rakenna helppokäyttöinen ja näkyvä systeemi. Ilmoituskanavan täytyy olla helppokäyttöinen. Ei saa rakentaa himmeliä, joka vaatii kauheasti kikkailuja, vaan käyttökynnyksen pitää olla supermatala. Asia täytyy pitää esillä, jotta kanavasta tulee luonnollinen ja tärkeä osa arkikäytäntöjä.
Älä pelkää ilmoitustulvaa. ilmoituksia tulee keskimäärin neljä (4) tuhatta työntekijää kohti vuosittain. Se, ettei ilmoituksia tule lainkaan, on huono juttu. Kaikissa yrityksissä on kehitettävää, joten palaute on lahja.
Varmista positiivinen mielikuva. Yrityksillä on tilaisuus näyttää henkilöstölle ja muille sidosryhmille, kuinka se toimii vastuullisesti ja vahvistaa eettistä yrityskulttuuria.
Johdon sitoutuminen on onnistumisen edellytys. Johdon täytyy viestiä kanavasta aktiivisesta ja kannustaa henkilöstöä ilmoittamaan väärinkäytöksistä. Johdon on painotettava usein, ettei työpaikalla hyväksytä vastatoimia väärinkäytösten ilmoittajia kohtaan eikä väärinkäytöksiä ylipäätään!
Whistleblower-kanava on pelkästään hyvä asia ja antaa yrityksille mahdollisuuden toimia vastuullisesti. Nyt jos koskaan on aika luoda henkilöstölle kunnon ilmoituskanava, avata korvat sen tiedoille ja käyttää tieto toiminnan kehittämiseen ja korjaamiseen.
Muutoslinnut - ketteriä ja rohkeita ratkaisuja ilman jargonia ja pönötystä!
Ota yhteyttä, kun haluat apua niiden rakentamisessa heta.woods@muutoslinnut.com | +358 40 7788879 | LinkedIn